tiistai 11. helmikuuta 2014

Vsi imamo skrivnosti - meillä kaikilla on salaisuuksia

Maanantai-iltana leffamaanantaissa kyseltiin kaupungeista. Kysymys kuului jotakuinkin näin: mistä elokuvasta pidätte ihan vain jo sen takia, miten teille mieluinen kaupunki on kuvattu. Koska kysymyksessä ei kysytty kaupunkia jonne haluaisin matkustaa jonkin elokuvan vuoksi, tai kaupunkia johon olen rakastunut sinne sijoittuvien elokuvien vuoksi, jouduinkin pohtimaan tarkkaan mitä vastaisin. Ovathan John Watersin elokuvat houkutelleet minua Baltimoreen jo vuosia, vaikka kaupunki itsessään ei muuten minua kiinnosta. Mutta nyt siis haussa minulle mieluinen kaupunkikuvaus.

Jotenkin halajan ensin Matti Kassilan kuvauksiin 50- ja 60-lukujen Helsingistä. Toisaalta taas se on mennyttä aikaa, eikä siis kuvaa mitään todellisuudessa kohtaamaani. Sitten tulee mieleen liuta pikkukaupunkeihin sijoittuvia elokuvia, mutta nämäkään eivät sitten lopulta kanna pitkälle, sillä haluaisin kertoa elokuvasta joka sijoittuu todellisuudessa näkemääni paikkaan - ja pidän siitä siksi että se vastaa minun todellisuuttani.

Päädyn siis seuraavaan vastaukseen. Elokuva, josta pidän ihan vain jo sen takia, miten kaupunki siinä on kuvattu on nimeltään Slovenka. Slovenkalla on kaksi englanninkielistä nimeä: sananmukainen käännös Slovenian girl ja tarinan sisältöä kuvaava käännös A Call girl. Elokuvan on ohjannut Damjan Kozolet vuonna 2009. Elokuvan sisältö paljastuu aikalailla tuosta nimestä - nuori englanninopiskelija aloittaa työt seuraneitinä ja pääse rahan makuun. Mutta kuten me kaikki olemme elokuvista oppineet - työ ei ole mitään helppoa ja mukavaa. 

Elokuva sijoittuu Ljubljanaan. Tässä piilee se minun juttuni. Päähenkilö opiskelee  Ljubljanan yliopiston Filozofska fakultetassa, jossa olen itse aikoinaan käynyt kielikurssilla. Samoin erään "pokan" koti sijaitsee talossa, jonka ohi olen kulkenut useasti. Myös päähenkilön kodin taisin ohittaa kerran. Se, että paikat elokuvassa olivat tuttuja, muuttivat tämän elokuvan todelliseksi ja kokemuksen arvoiseksi. Siis minulle. Ljubljanan kuvausta enemmän pidin vielä päähenkilön kotikaupungin, konsonantti-ihme Krskin kuvauksesta, vaikka valitettavasti en koskaan ole päässytkään käymään kyseisessä kaupungissa. Slovenka voisi olla hyvä syy matkustaa sitä katsomaan, sillä loppukohtauksen rokkiklubi olisi varmasti vierailun arvoinen. Ljubljanaahan kuvataan yleensä kauniina, pittoreskina ja pikkukaupunkimaisena. Slovenkassa kaupunki on kuitenkin sangen harmaa ja poistyöntävä. Todellisuus on jossain noiden välissä, ja pidänkin elokuvassa juuri siitä että se ei yritellä kaunistella, vaan tuntuu rehelliseltä ja aidolta kaupunkikuvaukselta.

Kuva: Altcine.com

Slovenkasta ja ylipäätään tietoa Balkanilaisesta elokuvasta löytyy parhaiten altcinestä, joka on keskittynyt nimenomaan kyseisen alueen elokuvatuotantoihin ja tekijöihin. Kyseessä on ikäänkuin Balkanin oma IMDB, joten sieltä löytyy usein parempaa tietoa ja erinomainen multimediapankki.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti